Matka jatkui kohti Suncheonin 280 000 asukkaan pikkukaupunkia. Tämä kohde valikoitui matkan varrelle, koska halusimme nähdä kuuluisan Suncheon Bay Ecological Parkin, sekä tunnin ajomatkan päässä olevan Boseongin vihreät teeviljelmät. 

Suncheonista pääsee myös helposti junalla Busaniin, joka oli meidän viimeinen kohde Etelä - Koreassa. Varasimme huoneen viideksi yöksi pienestä ja todella mukavasta pienestä hotellista keskustan tuntumasta. Ympärillä oli lukematon määrä kahviloita, paikallisia ravintoloita sekä hyvät bussiyhteydet joka suuntaan.

Etelä - Koreaa piinasi ennennäkemätön helleaalto. Kun lämpötila pysyttelee lähellä +40 astetta useita viikkoja, alkaa sillä olla jo isoja vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Etenkin vanhukset ja sairaat olivat kovilla, kasveista ja luonnosta puhumattakaan. Törmäsimme Koreassa lukuisiin erilaisiin viilennysmuotoihin. Kaduille oli tuotu suuria jääkimpaleita. Osa ihmisistä jopa istui niiden päällä. Paineilmapisteitä saattoi löytää esimerkiksi puistoista. Kyllähän se viilensi mukavasti, kun pistoolilla ampui kylmää ilmaa puseron kauluksen sisään. Unohtaa ei sovi myöskään korealaisten suosiossa olevaa akkukäyttöistä minituuletinta, joka kulkee mukana vaikka pienessä käsilaukussa. Mekin hurahdimme kasvotuulettimeen, ja se tulikin jokapäiväiseen käyttöön. 

Tätä usb-liittimellä ladattavaa vekotinta oli saatavana esimerkiksi Hello Kitty - teemalla, ja se maksoi vain 5 € markkinoilla. Joka toisella korealaisella tämä oli vakiovaruste hellepäivänä. Olimme aluksi hieman epäileväisiä kyseisen laitteen tarpeellisuudesta, mutta kyllä siitä vain iso apu oli. Kannattaa aina siis ottaa mallia paikallisista tavoista. 

Suncheon bay ecological park. Näkymä puiston ylätasanteelta.

Tämä suojeltu kosteikkoalue sijaitsee 8 km päässä Suncheonin keskustasta etelään, ja se on myös kansainvälisesti tunnettu ekosysteemistään. Se tarjoaa monille lintulajeille hyvät puitteet pesimiseen, sekä paikallisille ihmiselle vaellukseen ja rentoutumiseen. Alueella on kilometreittäin rakennettuja kävelyreittejä, levähdyspaikkoja sekä lintujen bongaukseen tarkoitettuja katoksia. Syksyisin alue muuttuu ruskan väreihin ja täyttyy muuttolinnuista. Pienelle kukkulalle pääsee kiipeämään hyväkuntoista polkua pitkin. Sieltä on hienot maisemat alas laajalle moniväriselle kosteikko - alueelle. Suncheonin keskustasta menee paikallisbussi suoraan puiston portille. Sisäänpääsymaksu taisi olla muutaman euron luokkaa.

Viilennystä ja hiukkasen lämmin..

Korean teehistoria ulottuu pitkälle, jopa aina 600 - luvulle asti. Eräs tarina kertoo, että noin 800 - luvulla muuan munkki salakuljetti teen siemeniä Kiinasta vaatteidensa saumoihin ommeltuna ja esitteli ne sen aikaiselle hallitsijalleen, josta varsinainen teen kasvatus Koreassa sai alkunsa. 

Daehan Dawon teetehdas tuottaa korkealaatuista vihreää teetä. Paikasta on pikkuhiljaa tullut suosittu turistikohde, siitä pitää huolen kauniisti kukkulan rinteillä kasvavat loputtomat teepensaat ja henkeäsalpaavat maisemat. Maisema toi eittämättä mieleen Ellan Sri Lankassa. 

Tänne kannattaa tulla heti aamulla, saimme olla melkein kahdestaan. Iltapäivällä porukkaa on jo huomattavasti enemmän liikkeellä. Suncheonin keskustasta kulkee paikallisbussi Boseongin pienelle linja - autoasemalle, josta ostetaan uudet liput ja vaihdetaan vielä toiseen bussiin. Tällä kyydillä pääsee sitten isolle parkkipaikalle, josta on vielä 10 minuutin kävelymatka pääportille. Suosittelemme ostamaan meno - paluulipun heti alkuunsa. 

Boseongin kylä näytti olevan eläkeläisten ja vanhusten suosiossa. Nuoria ei paljoa näkynyt. Keski - ikä huiteli 60 - 70 vuoden hujakoilla, meno kaduilla oli verkkaista. Aamulla kun hyppäsimme paikallisbussiin suuntana teeviljelmät, saimme osaksemme uteliaita ja huvittuneita katseita. Istuimme bussin takaosassa. Muuten linja - auto oli täynnä torilta palaavia eläkeläisiä kasviksineen, juureksineen ja rollaattoreineen. 

Teeviljelmien ympäri kulkee kaunis luontopolku. Mikäli haluaa patikoida huipulle asti, kannattaa varautua pieneen hikijumppaan. Suositeltavaa on varata myös kunnolla juotavaa mukaan. Alueella on muutama ravintola ja teetupa. Pientä maksua vastaan saa kunnian nauttia harvinaisen tuoretta ja erinomaisen hyvää vihreää teetä. Tarjolla on myös lukuisia paikallisesta teestä valmistettuja tuotteita. Mielen sopukoihin painui kuitenkin erityisesti jäätelö, joka oli tehty mistäpä muustakaan kuin vihreästä teestä. Maku oli todella pehmeä ja herkullinen!

Boseong. Vihreästä teestä valmistettu jäätelö. Kartta alueen valtavasta teeviljelmästä. Tietysti vain korean kielellä. Huipulta oli hienot maisemat.

Etelä - Koreassa kaikki toimii täsmällisesti ja minuutilleen aikataulussa, olipa kyse sitten linja - autosta, metrosta tai luotijunasta. Etelä - Koreaa voisikin kutsua pikku Japaniksi, vaikka itse korealaiset inhoaisivat kyseistä vertausta enemmän kuin ruttoa. Hyppäsimme Suncheonin asemalta luotijunaan ja otimme hyvän asennon. Matka kestäisi Busaniin lähes 2,5 tuntia. 

Aasian hiekkarannoista puhuttaessa Korea ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen. Thaimaan, Indonesian, Vietnamin ja muiden Kaakkois-Aasian turistikohteiden suosioon on toki syynsä, mutta korealaisella rantakulttuurilla on oma paikkansa. 

Busanista ei kannata lähteä etsimään autiota hiekkarantaa, koska sellaista ei siellä ole. Päinvastoin, rannat kuhisevat elämää ja kuvastavat hyvin maan kulttuuria. Puhtaita, kauniita ja hyvin pidettyjä rannat kuitenkin ovat. Pyhinä ja viikonloppuina rannat täyttyvät tuhansista paikallisista ihmisistä, jotka nauttivat lämmöstä ja auringosta. Rannoilla on myös paljon ohjelmaa, kuten musiikkiesityksiä ja muuta kulttuuritoimintaa. 

Etelä - Korean kaakkoisosassa sijaitseva Busan on maan toiseksi suurin asutuskeskus ja yksi maailman vilkkaimmista satamakaupungeista. Lähdimme hakemaan Busanista kulttuuria, uusia kokemuksia, herkkuruokia ja seikkailua. Saimme kyllä niitä kaikkia täyslaidallisen. Busan on huomattavasti rosoisempi ja ei niin moderni verrattuna esimerkiksi Souliin. Aistittavissa oli enemmän perinteisempää Koreaa. 

Otettiin kerralla ja pienellä riskillä sama majapaikka viikoksi. Se sijaitsi vanhemmalla ja perinteisemmällä alueella, Nampodongin ostosalueelta 1,5 km etelään. Riski kyllä kannatti, vaikkei majapaikassa ollutkaan ilmastointia makuuhuoneissa, kuten nettisivuilla oli hieman harhaanjohtavasti ilmoitettu. Ilmastointi löytyi rappukäytävästä, keittiöstä ja olohuoneesta. Hostellin nimi oli Busan PackBackers, omistajana toimi herra Jays ja kissa nimeltään Pickles. 

Hostelli oli avattu vasta muutama kuukausi sitten, ja jokainen paikka kiilsi uutuuttaan. Vaikka yöt olivat tuskastuttavan kuumia, oli hostellissa jotain hienoa tunnelmaa. Omistajana toimiva Jays oli kertakaikkisen mahtava tyyppi varustettuna hyvällä huumorilla.

Nampo Dongin lähellä sijaitsevat kala - ja äyriäismarkkinat ovat ehdottomasti Busanin hienoimpia nähtävyyksiä ja kokemuksia. Valtavan kokoisen kauppahallin alakerta on täynnä kilpaa huutavia kalakauppiaita. Mereneläviä on tarjolla sellainen valikoima, että siinä jää ala - asteen biologian kirjakin kakkoseksi. Kaikki myytävät tuotteet ovat eläviä, joten ruoka on varmasti takuutuoretta. 

Kun itselle on löytynyt sopiva herkku, se ostetaan mukaan. Siitä matka jatkuu portaita yläkerran ravintolaan, missä kokki valmistaa asiakkaalle haluamansa ruoan. Jos alakerrasta ei löydy sopivaa syötävää, voi valinnan tehdä yläkerran lukuisten ravintoloiden ruokalistalta. 

Tutustuimme meidän hostellissa todella mukavaan hollantilaispariskuntaan, jonka kanssa kävimme yhtenä iltana kalamarkkinoilla syömässä ja herkuttelemassa. Tyypilliseen tapaan pöytä oli notkollaan alkupaloja sekä tietenkin grillattua kalaa, jota tilasimme pääruoaksi. 

Jagalchin kalamarkkinat. Illallisella Hollantilaisen pariskunnan kanssa Jagalchin kalatorilla.

Herra Jays suositteli meille lämpimästi muutamia kohteita Busanista. Aikaa meillä oli vain reilu viikko. Tämän reissun aikana on hyvin opittu se, ettei kaikkia paikkoja ehdi katsomaan. Yksinkertaisesti on vain päätettävä, missä käydään ja mitä tehdään. Osa kohteista jää näkemättä, se on ikävä tosiasia. Välillä on kuitenkin pakko pitää lepopäiviäkin, pitkät siirtymät ja jatkuva liikkeellä oleminen vaatii omat veronsa. 

Majatalon liepeiltä hyppäsimme paikallisbussiin, jolla hurautimme Songdo - Beach:lle ja vaihdoimme siitä toiseen paikallisbussiin. Rovaniemellä puhuttiin aikanaan kolmen sillan lenkistä. Busanissa on myös samanlainen lenkki. Reitti kulkee käytännössä kaikkien kaupungin hienoimpien siltojen kautta Haeundae - Beach:lle, joka on Busaniin suosituin ja kuuluisin ranta. Pituutta rannalla on noin 1,5 kilometriä. Satuimme paikalle rantafestivaalien aikaan, joten ihmisiä oli satoja niin rannalla kuin meressäkin. Paikallinen iskelmä pauhasi kovaäänisistä.

Busan. Haeundae - Beach:ltä lähti upea vaellusreitti rantaviivaa pitkin.Haeundae - Beach:llä riitti porukkaa.

Taejondae - puisto on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka. Meidän majapaikasta kesti bussilla alle 30 minuuttia päästä perille. Puiston vetonaulana toimii vanha ja komea majakka. Näkymät merelle ja ympäröiville kallioille ovat sanoinkuvaamattoman kauniit. 

Aluksi ajattelimme, että kävelemme puiston ympäri. Matkaa olisi tullut reilut 4 kilometriä. Lähes +39 asteen paahtava helle sai meidät kuitenkin toisiin ajatuksiin ja ostimme liput muutamalla eurolla pieneen puistojunaan. Kyytiin sai hypätä miltä pysäkiltä tahansa, ja vastaavasti pois missä halusi. Se sopi meille vallan mainiosti. 

Etelä - Korea oli näyttänyt, ettei ilma tule viilenemään meidän vierailumme aikana, päinvastoin. Lämpötila jatkoi nousemistaan. Se ei meitä masentanut, mutta haasteita se toi kyllä päivittäisiin suunnitelmiin jonkin verran. Aina kun lähdimme jonnekin, piti suunnitella tarkasti vesivarastot, eväät ja vaatetus, joka suojaisi edes hiukan paahtavalta auringolta. Aurinkorasvaa ei mielellään näissä lämpötiloissa käytä, sillä iho ei hengitä ollenkaan ja kuumuus tuntuu entistäkin pahemmalta. 

Yeongdon majakka. Taejondae - puiston juna.

Kuumottavassa aamuauringossa nousimme jälleen kerran kapeita kujia ja portaita ylöspäin. Suuntasimme vanhan ja hyvin säilyneen asutusalueen läpi kohti Cheonma - vuorta. Kohtasimme matkalla myös sydäntä särkevän näyn. Pieni nääntymäisillään oleva kissanpentu haukkoi todennäköisesti viimeiset hengenvedot samalla, kun katsoi meitä surullisilla silmillään. Kärsivä eläin on valitettavan tuttu näky Aasiassa. 

Kun pääsimme kapeilta vanhan kaupungin kujilta pois, reitti jatkui upean havumetsän keskellä ja auringolta suojassa. Satojen portaiden ja hikipisaroiden jälkeen olimme viimein huipulla. Näköalatasanne on hienosti rakennettu. Jokaiseen ilmansuuntaan aukeaa mieletön maisema, jota voi ihailla kaukoputkilla ja vieläpä ilmaiseksi. 

Valtavan kokoiset tankkerit lähestyivät vuoron perään Busanin vilkasta satamaa luotsiveneiden saattelemina. Kaupungin kuuluisat ja komeat sillat näkyivät täältä hyvin. Meille jo tutuksi tullut Lotte Mall -ostoskeskus näytti olevan ihan vieressä, vaikka sinne oli oikeasti kilometrien matka. Busan - Tower, missä emme käyneet törkeän suuruisen pääsymaksun takia muuta kuin ulkopuolella, näkyi tänne myös hyvin. 

Istuimme varmasti ainakin tunnin ylhäällä, söimme hieman suolaista ja ihailimme maisemia, kunnes lähdimme hivuttautumaan takaisin hostellille. Vuoren toisella puolella sijaitsi Gamcheon - Culture Village, minne ei nyt tällä kertaa jaksettu lähteä enää kävelemään. Olimme kuitenkin tällä reissulla nähneet jo melko monta vastaavaa kylää. 

Matkalla kohti Cheonma - vuorta, porrasjumppaa tiedossa. Koreankieliset opasteet eivät helpottaneet suunnistamista. Paikallinen temppeli matkalla Cheonma - vuorelle. Cheonma - vuoren huipulla lukuisten hikipisaroiden jälkeen.

Suomessa olemme tottuneet kylpylöihin ja uimahalleihin. Sen sijaan yllätyksenä voi tulla, että Koreassa altaisiin mennään alasti. Sama tietysti pätee niin suihkua kun saunaakin. 

Kylpyläkokemus alkaa vastaanottotiskiltä. Valittavana on kaksi vaihtoehtoa. Voit valita muutaman tunnin visiitin, tai viettää kylpylässä koko yön. Jälkimmäisen vaihtoehdon valittuaan saa mukaansa kylpytakin, jonka päälle puettuaan voi sitten vierailla yleisissä tiloissa aina löylyjen välillä. Omilla vaatteilla kylpylässä liikkuminen on ehdottomasti kielletty. Yleisissä tiloissa on kahvila, ruokala, oleskeluhuoneet, tupakointitilat, parturit miehille ja naisille, sekä tietysti valtaisa lattia, jossa nukutaan pitkän päivän päätteeksi. Mikä onkaan mukavampaa, kuin ottaa kunnon löylyt ja laittaa sitten suoraan nukkumaan. Vastaavasti aamulla voi käydä aamusaunassa ennen kuin poistuu kylpylästä. Yö maksaa yleensä näissä paikallisissa kylpylöissä 7-10€ hlö. 

Hieman hämillään astelin pienen pyyhkeen kanssa ensimmäistä kertaa höyryävään pesuhuoneeseen. Suomessa on tottunut, että pyyhe yltää vähintään pari kertaa lantion ympäri. Korealainen pyyhe sen sijaan tarkoittaa suomalaista käsipyyhettä. Yritin ensin saada pyyhettä jotenkin edes pysymään lanteilla, kunnes otin paikallisista mallia ja luovutin. Nakkasin pyyhkeen olalle ja eikun suihkuun! 

Jokaisen suihkun alla oli pieni sininen muovijakkara. Katselin ensin ympärille, mitä muut tekevät ja otin sitten mallia. Siihen vain istumaan kuuman suihkun alle ja saippuoimaan vartaloa. Onhan se nyt mukavampi suihkussa istua kuin seisoa. Perusteellisen pesun jälkeen vuorossa oli tietysti sauna. Valittavana on kolme vaihtoehtoa. +45, +72, sekä +93 asteinen sauna. Uima - altaitakin oli useita erilaisia, ja tietysti uteliaana ihmisenä testasin ne kaikki. Kuumavesiallas on oikeasti todella kuuma. Kesti pitkään, ennen kuin sinne pystyi kokonaan upottautumaan. Monenlaista ja lämpöistä poreallasta on siis tarjolla, puhumattakaan hierovista alapääsuihkuista.. Korealainen kylpylä on vain itse koettava.

Busan. Erinomainen Vintage - kahvila ja sen menu. Hienot näkymät Lotte Mall - ostoskeskuksen katolta.

Meillä ei henkilökohtaisesti ollut sen kummempia mielikuvia, eikä liiemmin odotuksiakaan Etelä-Koreasta. Se on varmasti yksi syy, minkä takia tykästyimme siihen niin kovasti. Etelä - Korean ihmiset, historia, kulttuuri ja etenkin ruoka vei sydämen mennessään. Voidaan kyllä sanoa, että tämä oli yksi ehdottomasti positiivisimpia kohteita tällä reissulla. Etelä - Koreaan voi matkustaa ympäri vuoden. Talvella on kylmää ja pakkasta. Lunta voi olla paljonkin, riippuen tietysti mihin osaan maata reissu suuntautuu. Voimme suositella Koreaan matkustamista keväällä tai alkusyksystä, kun lämpötilat ovat miellyttävät. Heinä – elokuussa ilma on kuuma ja kostea, eivätkä +40 asteen lukemat ole mitenkään poikkeuksellisia enää nykyään. 

Etelä - Koreassa kaikki toimii täsmällisesti ja tarkasti. Junat ovat aina sekunnilleen aikataulussa, sama koskee kaikkea julkista liikennettä. Etelä-Korea on turvallinen maa matkustaa, kun noudattaa tavanomaista varovaisuutta. Paikalliset ovat ystävällisiä ja auttavat myös mielellään. Rahan nostamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä pankkikorttien skimmaus on ammattimaista ja yleistä. Pankkiautomaatit ovat haastavampia käyttää, mihin länsimaalaisena on tottunut. Pankkiautomaatti kysyy monenlaisia erilaisia kysymyksiä, mm. setelien kappalemäärät tulee valita oikein ja minkä suuruisina setelit haluaa nostaa. 

Wi-Fi toimii lähes joka paikassa hyvin, ja monet kaupungit tarjoavatkin ilmaisen julkisen verkon kaikkien käyttöön. Jokaisessa majapaikassa on myös maksuton ja todella nopea langaton verkko. 

Vaelsimme ja kävelimme 3,5 viikon aikana Korean Niemimaalla lähes 200 km niin kaupungeissa kuin vuorilla, pääsääntöisesti släpärit jalassa. Hikoilimme varmasti satoja litroja, muutama suomalainen kirosanakin saattoi kajahtaa ilmoille loputtomia portaita kiivetessä ja hien kirvellessä silmiä. Yksi asia on ainakin varma. Aasiassa rakastetaan portaita. Mitä pidemmät, sen parempi!

Korealaiset kilpailevat, kuka pystyy syömään tulisimmat nuudelit itkemättä. Yksi Busanin erinomaisista ruokakaduista. Paikallinen suolainen herkkulätty.