Langkawi, Skull Beach. Yks kauneimmista rannoista koko saarella.

Helteinen ja vehreä Sri Lanka jäi taakse. Colombon kentällä AirAsian lähtöselvityksessä virkailija aiheutti meille ylimääräisiä hikipisaroita ilmoittaessaan, että Malesian koneeseen ei ole asiaa ilman jatkolentoa. Onneksi meillä oli oma Huawein mokkula mukana ja paikallista nettiä vielä jäljellä. Poistuimme lähtöselvityksestä ohjeiden mukaan jonon hännille ja eikun lippua ostamaan kännykällä.

Jälkeenpäin juttelin Malesiassa toisten reissaajien kanssa, ja he olivat kokeneet saman kohtalon. Eräs hollantilainen polkujen kulkija osasi kertoa, että jatko -tai paluulippua kysytään maakohtaisesti. Niihin kuuluvat mm. Sri Lanka, Saudi-Arabia, Iran, Irak, Nigeria ja muutama muu. Nykyään myös Finnair ja Qatar Airways ovat alkaneet vaatia asiakkailtaan paluulippua jo Suomesta lähdettäessä. Syytä tähän voi vain arvailla.

Kuala Lumpurin kentällä rajamuodollisuuksista selvittiin nopeasti. Saatiin 3 kk ilmainen Visa-arrival Malesiaan. Kuala Lumpurissa pyörittiin muutama päivä. Sikäli satuimme kulmille hyvään aikaan, että Kiinalainen uusivuosi alkoi samana päivänä. Majoituimme pieneen mukavaan hostelliin ihan Chinatownin pääportin liepeille. Chinatown oli täynnä toinen toistaan parempia katuruokapaikkoja, eikä hintakaan päätä huimannut. Reilulla eurolla söi mahan täyteen. Mikäli haluaa nauttia evästä länsimaisissa tai hulppeammissa ravintoloissa, saa kaivaa kukkaroaan paljon raskaammalla kädellä. Moni kiinalaisten omistamista liikkeistä oli tietysti kiinni juhlien takia, mutta suurin osa ruokapaikoista oli onneksi auki.

Ilotulituksia oli päivin ja öin, ilma sakeana ruudista ja kärystä! Esityksiä ja tanssia oli tarjolla lähes jokaisella kadun pätkällä taukoamatta. Oli kyllä hyvä meininki. Myös Little Indian kortteliin eksyttiin. Herkullisen kutkuttavat tuoksut leijailivat joka puolelta hajuhermoihin. Pakkohan sielläkin oli maistaa kaikenlaisia herkkuja!

Kuala Lumpurissa liikkuminen on helppoa ja halpaa. 15-20 min taksimatka maksaa n. 1.5 - 2€, bussilla pääsee 10 km matkan 0.20€. Kaupunki on melko suuri, ja sieltä löytyy paljon turistinähtävyyksiä, tuhansia ravintoloita, valtavia ostoskeskuksia, oikeastaan kaikkea mitä iso miljoonakaupunki pystyy tarjoamaan. Myös pari Ikeaa löytyy, jos lihapullia tulee ikävä.. Taksilla matkustettaessa kannattaa olla tiukkana ja sanoa kuskille, että laittaa mittarin päälle. Muuten joutuu maksamaan matkasta moninkertaisen hinnan. Jälkikäteen neuvottelu on turhaa. Taksien rinnalle kilpailemaan ovat nousseet Uber ja Aasiassa toimiva Grab. Molemmat toimivat samalla periaatteella ja ovat reilusti halvempia kuin paikalliset taksit. Kaupungissa on myös metro, mutta sitä ei käytetty tällä kertaa.

1. Malesia, Kuala Lumpur. Kiinalainen uusivuosi näkyi monin tavoin Chinatownin katukuvassa. 2. Malesia, Penang. Mosaiikilla päällystettyjä katuja riitti Penangin vanhassa kaupungissa. 3. Malesia, Penang. Arkisten asioiden hoitoa. Hyvä ja edullinen itsepalvelu pesula löytyi läheltä majapaikkaa.

Muutama päivä Kualassa riitti, otimme linja-auton alle ja suuntasimme kohti Penangia. Matka kesti ilmastoidussa bussissa noin 6 h (300km) ja se pysähtyi kerran puolessa välissä Ipohin pikkukaupungin bussiasemalla. 20 min tauon aikana ehti käydä vessassa ja ostaa asemalta lisää matkaevästä.

Harvoin on tullut matkustettua niin hienossa bussissa. Jokainen matkustaja sai tuolinsa makuuasentoon. Ilmastointia pystyi itse säätämään ja sisätilat hohtivat uutuuttaan. Lippu kannattaa käydä ehdottomasti ostamassa muutamaa päivää ennen matkalle lähtöä, varsinkin juhlapyhinä ja paikallisten lomien aikaan. Bussiyhtiöitä on useita ja eritasoisia. Matkustajille on oma numeroitu paikkansa. Itse bussiterminaali muistutti erehdyttävän paljon lentokentän terminaalia. Menolippu kahdelta maksoi n.15€.

Mukavan bussimatkan jälkeen saavuimme Penangiin. Olimme varanneet majoituksen vanhasta kaupungista etukäteen. Rakennus oli suojeltu ja todella kodikas. Se sijaitsi kävelymatkan päässä kaikista keskeisistä kohteista, meitä kiinnosti ennen kaikkea Penangin kuuluisa katuruoka. Vanha kaupunki vie sydämen välittömästi. Ruokakojuja oli kymmeniä ympäriinsä. Penangin katuruoka on äänestetty useita kertoja maailman parhaimmaksi.

Katutaidetta oli niin runsaasti, että suurin osa jäi huomaamatta.

Koti Penangin vanhassa kaupungissa.

Täytyy kyllä myöntää, etten ole montaa kertaa elämässäni syönyt yhtä herkullista ja halpaa ruokaa. Taisi siinä pari onnenkyyneltäkin vierähtää poskille, kun lusikoin uskomattoman maukasta nuudelikeittoa naamariin. Annosten hinnat vaihtelivat 0,8-1,5€ väliltä. Penangista löytyy varmasti jokaiselle herkkusuulle jotain. Siellä missä paikallisten ihmisten kuhina käy, saa varmasti erinomaisen makuelämyksen. Ruokaa sai käytännössä kellon ympäri, mutta iltaisin oli enemmän tarjontaa.

Lisäksi vanha kaupunki oli täynnä toinen toistaan ihastuttavampia kahviloita. Jos eksyy kulmille, suosittelen maistamaan valkoista kahvia, joka on Penangin erikoisuus. Georgetown on tunnettu myös katutaiteestaan, lukuisista museoistaan, sekä vanhoista suojelluista rakennuksistaan, joiden takia kaupunki on päässyt Unescon maailmanperintölistalle. Me eksyimme vain yhteen museoon. Sen nimi oli Suklaamuseo..

Suklaamuseon sisäänkäynti.

Kaduilla vallitsee kuhina, mutta ilmapiiri on rento ja välitön. Katukuvasta puuttuu tyystin kiire ja hössötys. Aika soljuu omalla rauhallisella vauhdillaan. Katutaidetta on niin paljon, että suurin osa niistä jää aluksi huomaamatta.

Penangista voi suunnistaa ympäröiville vuorille. Nähtävää riittää useiksi päiviksi jo pelkästään vanhassa kaupungissa. Keskellä saarta sijaitsee Tropical Fruit Garden, jossa kannattaa vierailla, mikäli tykkää hedelmistä. Kaunis viehättävä puutarha, missä mukava ja hyvää englantia puhuva opas kertoi eksoottisten hedelmien ja kasvien viljelystä. Esimerkiksi ananakselta kestää 9 kk kasvaa täysikokoiseksi. Kun se on poimittu, uusi istutetaan käsin, josta hedelmä hiljalleen alkaa kehittyä. Kierros kesti pari tuntia kaikkiaan, jonka jälkeen sai syödä trooppisia hedelmiä niin paljon kun jaksoi ja ihastella kauniita vehreitä maisemia ulkoterassilta käsin.

Penangissa on paljon tekemistä. Polkupyöriä on runsaasti vuokrattavana, liitovarjoilua, vesiurheilua, hiekkarantoja, Spa kylpylöitä, jalkahierontaa, Sky cab-kaapelihissi, jolla pääsee saaren korkeimmalle huipulle. Maisemat ovat uskomattomat. Skootterin saa täällä vuokrattua reilulla 6 eurolla vrk, jos kuntoilu ei nappaa 35 asteen helteessä. Sillä on helppoa ja mukavaa lähteä katselemaan paikkoja vähän kauempaakin. Samalla kuivuu t-paita, onhan se taas alle kolmessa minuutissa liimautunut selkään kiinni..

Vietimme reilun viikon Penangissa lähinnä herkutellen, katutaidetta ihaillen ja kahviloissa istuessa. Lukemattomien syötyjen herkkujen jälkeen halusimme ottaa katuruokaan hiukan etäisyyttä. Päätimme jatkaa lautalla matkaa Langkawille, jonne on meriteitse n. 100 km. Haimme liput etukäteen lipputoimistosta. Meno-paluu lipuille tuli hintaa kahdelta yhteensä 56€.

Langkawi on Malesian suosituin lomasaari, mutta se ei tunnu siltä. Saari on kuitenkin iso ja siellä on paljon tekemistä. Paikallisten mukaan tammikuu-huhtikuu ajanjakso on hiljaisempaa. Rauhallista siellä tosiaan oli. Saari on verovapaata aluetta, joten alkoholi, tupakka, vaatteet, makeiset ja monet muut tuotteet olivat halvempia kuin mantereella. Poikkeuksen teki ruoka, mikä oli huomattavasti kalliimpaa kuin esimerkiksi Penangissa.

Otimme majoituksen viideksi yöksi hieman kauempaa rantakadusta, mutta kuitenkin kävelymatkan etäisyydeltä kaikista palveluista. Oli mukava nukkua pitkästä aikaa omassa huoneessa, jossa oli oma suihku ja pieni nätti terassi. Suihkusta tuli kuumaa vettä, ja ilmastointi jäähdytti miellyttävästi. Elämä dormeissa ja yhteismajotuksissa on hyvä vaihtoehto budjettimatkailuun, mutta joskus on kiva nukkua oikeassa vuoteessa kerrossängyn sijaan. Aamuisin ei tarvinnut herätyskelloa, siitä piti huolen pihapiirissä majailevat kukot ja kanat, jotka aloittivat oman orkesterinsa joka aamu tasan 04.23. Kellontarkkaa työtä.

Perinteestä ei poikettu tälläkään kertaa, vaan heti seuraavana aamuna otettiin skootteri alle ja lähdettiin katselemaan mitä kaikkea kivaa Langkawi tarjoaisi. Saari tulikin ajeltua aika lailla läpi. Kävimme muunmuuassa Seven Wells - vesiputouksilla. Muutaman sadan portaan jälkeen ja paita selkään liimautuneena oli kerrassaan mahtava pulahtaa raikkaaseen veteen. Kannattaa ottaa uikkarit mukaan..

Altaat ovat syntyneet ajan saatossa ja ovat kauniisti muotoutuneet virtaavan veden voimasta. Kuivan kauden takia itse vesiputous oli aika vaatimaton, kovin isoa virtausta ei ollut. Saaren pohjoisosassa on lukuisia pieniä, autioita ja todella kauniita hiekkarantoja. Yksi hienommista oli Skull beach.

Langkawi Cable Car:lla pääsee köysirataa pitkin saaren korkeimmalle huipulle, josta on kauniit maisemat joka puolelle saarta. Huipulta pääsee myös Sky Bridgelle, sillalle joka on rakennettu ns. tyhjän päälle. Jos on pienintäkään korkean paikan kammoa, en suosittele tätä reissua. Saarella on todella paljon mahdollisuuksia kaikenlaiseen aktiviteettiin. Tarjolla on helikopterikierroksia, kajakkiretkiä, saarihyppelyä, vesiurheilua, jokiristeilyjä mangrove-metsään tai vaikkapa levyttelyä hiekkarannoilla.

Koska turisteja oli aika vähän, päätimme ottaa päivän veneretken magnrove-metsään. Oli vaikuttavaa nähdä matalalla lentäviä suuria merikotkia, meressä uivia Makaki-apinoita, myrkyllisiä merikäärmeitä ja lepakkoja, jotka viettivät siestaa päivisin luolassa. Opas oli hyvällä huumorilla varustettu ja erinomaista englantia puhuva paikallinen mies. Hän kertoi saaren historiasta ja luonnosta, miksi Langkawilla on maailman ainoat vedessä viihtyvät ja uivat apinat Japanin lisäksi, miten saari on saanut nimensä ja niin edelleen. Reitti halkoi välillä niin kapeaa mangrovemetsää, että muutama apinakin kävi veneessä tarkastamassa olisiko mitään varastettavaa. Oli kyllä mukava päivä.

Langkawi. Venereissulla Mangrove-metsässä.

Langkawi, Seven Wells vesiputoukset. Kylmään veteen oli virkistävää pulahtaa.

Vietimme saarella viisi leppoisaa ja miellyttävää päivää. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja ilma oli kostean kuuma. Onneksi merituuli viilensi ihoa kivasti. Ruoka ei kuitenkaan Penangin herkkujen jälkeen maistunut Langkawilla riittävän hyvältä. Tuskin se enää missään maistuu. Tuli jälleen aika pakata reput ja hypätä lauttaan. Paluu kattiloiden ja pannujen äärelle vielä yhdeksi päiväksi.

Vaikka tropiikissa ollaan, tänne kannattaa ottaa lämmintä vaatetta kotoa mukaan. Lentokoneissa, busseissa ja lautoissa ilmastointi on arktisella tasolla. Yhdellä lauttamatkalla mittasin sisälämpötilaksi miellyttävät 16 astetta. Kolmessa tunnissa ehtii vilustua kunnolla pelkät shortsit ja lyhythihainen päällä. Aasiassa tuntuu vallitsevan jonkinlainen "palellutetaan kaikki länsimaalaiset"-missio. Lämpimään me on tultu nauttimaan, eikä palelemaan. Joten pitkät housut, pitkähihainen ja muuta lämmintä mukaan!

Itsellä on vielä extrana ultra kevyt fleece-takki. Sitä on tarvittu valehtelematta jokaisella siirtymällä. Villasukat luovutin Sri Lankassa yhdelle majataloa pitävälle rouvalle. Pitkät kalsarit jätin jo Dubaihin. Sinne jäi myös pipo ja hanskat. Ehkä ne olisi pitänyt kuitenkin säästää, varmuuden vuoksi..

Malesiassa vierähti nopeasti reilu kaksi viikkoa.
Penangissa hypättiin aamuvarhain lentokoneeseen. Välilasku Kuala Lumpurissa ja muutaman tunnin odottelun jälkeen oli koneen vaihto Siem Riepiin, Kambodzaan! Malesiasta poistuttaessa kukaan ei kysellyt jatkolentoa minnekään, ei myöskään Kambodzan päässä. Mutta rajamuodollisuuksista kerron enemmän tuonnempana.