Suomalaisena en lakkaa ihmettelemästä Omanilaisten vieraanvaraisuutta. Jos hetkenkään näytät eksyneeltä, joku on jo auttamassa ja kertomassa reitin, tai opastamassa parhaimpaan ruokapaikkaan. Lukuisia kertoja kadulla ihmiset tulivat juttelemaan ja kyselemään mistä päin sitä ollaan, turismi on Omanissa vielä lapsen kengissään. Turisti on harvinainen näky. Tästä johtuen B&B tai Hostel majoitusta on mahdotonta löytää.

Muscat tervehtii matkailijaa sinisellä taivaalla, kirkkaalla auringolla ja lämmöllä. Otimme bussin Dubaista aamulla klo 7 ja saavuimme Omanin rajalle Hattaan pari tuntia myöhemmin. Jälkeen kerran totesin, että suomalainen passi on maailmalla erittäin arvokas asiakirja. Siinä missä moni muu matkailija kaivaa lompakkoaan rajalla, suomalainen toivotetaan tervetulleeksi, maksutta. ”You are from Finlandia, Welcome to Oman, free Visa arrival!" 3 viikon viisumi irtosi pelkällä hymyllä ja passia vilauttamalla.

Rajamuodollisuuksien jälkeen matka jatkui jylhien maisemien, lukuisten pienten kylien läpi aina Muscatiin asti. Yhteensä matka kesti 6,5 h ja tuli maksamaan 23€ menopaluu per hlö. Matkaa kertyy 350 km suuntaansa.

Muscatissa majoituttiin Ruwin alueelle joka oli kaukana Muscatin miljoonakaupungin vilskeestä. Kaupungissa on tavallaan kolme keskustaa, kaikki hieman erillään toisistaan. Ruwin alueelta löytyi tasokas hotelli 35€ hintaan sisältäen loistavan aamupalan. Alueena Ruwi oli hyvin paikallinen, lähiömäinen ja eloisa. Päivällä tai iltaisin ei tarvinnut jännittää tai pelätä kadulla liikkuessa.

Old Castle museumin kokoelmaa.

Old Castle museumin omistaja Sheikh Khalfan tarjosi meille tuoreita taateleita sekä erinomaista arabialaista kahvia. Sheikh Khalfan matkustaa edelleen ympäri maailmaa ja kerää harvinaisia esineitä valtavaan kokoelmaansa.

Al Kamil Wa Al Wafi Old Castle Museumissa oli esillä satoja ikivanhoja astioita.

Seuraavana aamuna vuokrattiin auto pariksi päiväksi ja hurautettiin pienempään kaupunkiin nimetään Sur. Se sijaitsee ihan Arabian meren rannalla 200 km Muscatista etelään. Auton vuokraus oli helppoa. Hotellin respasta virkailija soitti tutulleen, ja seuraavana aamuna oli auto valmiina ulko-oven edessä. Tehtiin paperit, sain avaimet ja siitä auton rattiin. Kansainvälinen ajokortti kannattaa hankkia mukaan, mikäli mielii täällä ajella vuokra-autolla. Se nimittäin vaadittiin vuokrauksen yhteydessä. Pelkkä suomalainen ajokortti ei riitä. Kameratolppia on muutaman km välein, joten nilkkaa ei kannata kovin suoristella, vaikka tiet ovatkin huippukuntoisia ja leveitä. Auto maksoi alle 35€ päivä sisältäen kaikki vakuutukset. Bensalitrasta piti maksaa 0,2€ litra. Harvoin sitä tankkaa tankin täyteen 16 eurolla!

Surissa vietettiin pari yötä josta tehtiin pistoja lähialueelle. Al ayjah watchtowerin viereltä oli upeat näkymät merelle ja kaupunkiin ilta-auringon laskiessa vuorien taakse. Ruokapaikkoja hallitsee intialainen keittiö, paikallista ruokaa oli vaikea löytää. Toisaalta, jokainen paikka missä syötiin, sai melkein onnen kyyneleen vierähtämään poskelle. Niin hyvää ruoka oli.

Surista matka jatkui Al Kamil Wal Wafi-nimiseen pieneen kylään 75 km päähän, jossa eksyimme paikalliseen Old castle museumiin. Paikka näytti olevan kiinni, eikä sinne löytänyt heti perille edes google mapsin avulla. Otettiin tien varressa tuumaustauko, niin hetkessä oli joku paikallinen nuori herra auttamassa. marhaba marhaba, follow me, I show you the way! Pian oltiinkin museon pihassa omistajaa kättelemässä, nauttimassa arabialaista kahvia ja napostelemassa erinomaisia tuoreita taateleita. Olimme ensimmäiset suomalaisturistit yli 1,5 vuoteen siellä.

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys, matka jatkui kohti Muscatia. Reitillä oli kuitenkin vielä yksi helmi näkemättä. Wadi al- Shab. Surista 35 minuutin ajomatka Muscatia kohti. Kanjoni, jossa on luonnon vesilähteitä, altaita, kristallin kirkasta vettä, sekä mykistävän jylhät maisemat. Kävellen reitti kanjonissa otti 45 minsaa suuntaansa. Reitti oli välillä erittäin haastava ja vaikeakulkuinen. Mukaan kannattaa varata enemmän vettä kuin 0,5 litraa..

Wadi Al-Shab. Matkalla kanjoniin. Eipä olisi arvannut, kuinka hikinen reissu tästä tulikaan. Onneksi olin varautunut hyvin patikointiin ottamalla reilusti vettä mukaan.. Puolen litran vesipullolla. Meinas noutaja tulla.

Läpi jylhien maisemien kohti Surin rantakaupunkia.

Kaiken kaikkiaan Oman teki lähtemättömän vaikutuksen. Helppo, siisti ja turvallinen matkustaa. Ystävällisiä ja hymyileviä ihmisiä. Hintataso on 1/3 Suomen hinnoista. Tammikuussa päivälämpötilat huitovat 26-28 asteen hujakoilla. Öisin jäädään pari astetta alle 20 asteen. 

Oman on valtavan kokoinen maa lukuisine nähtävyyksineen. Pohjoinen on kuivempaa ja karun kaunista, etelässä on keitaita, vehreää ja kosteaa. Tänne kannattaa varata vähintään 3 viikkoa aikaa.

Tästä jatkuu matka Dubain kautta Sri Lankaan!

Oman, Muscat. Päämoskeija.